OPETUSFILOSOFIA
Koen ensisijaisesti olevani opettaja, en kuvataideopettaja, äidinkielenopettaja tai historianopettaja. Suhtaudun tietoon ja oppimiseen kokanaisuutena, enkä oppiainerajojen määrittelyn kautta. Struktuurit ja asiasisällöt eivät saa unohtua opetuksesta, eikä opettajan tehtävä ole viihdyttää, vaan vaikuttaa. Oma mielenkiintoni suuntautuu taiteen ja käsitöiden lisäksi erityisesti äidinkieleen, kirjallisuuteen sekä historiaan.
Oikeudenmukaisuus ja luotettavuus ovat oman opettajuuteni tärkeimmät arvot. Toimintani opettajana perustuuu vuorovaikutukseen, itsenäisen ajattelun ohjaamiseen ja kriittisyyteen. Huumorintaju, hetkeen heittäytyminen ja positiivinen leikkisyys ovat kuitenkin arjen työkaluista
tärkeimmät. Näitä arvoja kuvaa hyvin esimerkiksi ideoimani mietelausetaulu Snellmanin ala-asteen aulaan, johon kirjoitan tai piirrän lähes päivittäin ajankohtaisia aiheita kaikkien iloksi.
Linkki mietelausetaulun Instagram-tilille
@lausetaulu
Linkki Youtube-kanavan opetusvideoihin
Kuvataideopetuksella on oma erityinen luonteensa taiteen läsnäolon vuoksi. Siitä huolimatta tai juuri sen vuoksi,taide-opetuksen pitää olla argumentoivaa, strukturoitua, kriittistä ja tavoitteellista. Kuvataideopetuksella pitäisi mielestäni
kaikesta omasta analyyttisyyden kaipuustani huolimatta olla myös mahdollisuus luoda taiteelliselle prosessille
otollisia vapaita tiloja ja aikoja. Opiskelija,joka saa edes hetken tuntea olevansa taiteilija, lähestyy ihmisenä
olemisen arvoituksen ratkaisemista.
Kuvataideopetus ELi Visuaalisen kultturin opetus
Teippigraffitityöpajan suunnittelu ja ohjaus Oulun taidemuseolla 2018.
Yleissivistävän kuvataideopetuksen sisällöt liittyvät visuaaliseen kulttuurin kokonaisuutena, johon kuuluvat media, mainokset, elokuvat, valokuvaus, some, graafinen suunnittelu,muotoilu,arkkitehtuuri,taidehistoria, kuvataide... Karsastan taide sanan käyttöä oppiaineen yläkäsitteenä, koska se kuvaa huonosti opetuksen todellisia sisältöjä. Näenkin itseni kulttuurikasvattajana ja visuaalisen kulttuurin opettajana, joka hallitsee myös taiteellisen työskentelyn valmiudet ja ajattelun.
Helsingin Snellmanin alakoulun 5.luokkalaisten väriopin ryhmätyö, Syksy 2018. (Etualalla ideoimani päivittäinen mietelausetaulu)
Opetustöitä
Ohessa muutamia suunnittelemiani ja ohjaamiani oppilastöitä käsityöopetuksessa. Tapanani on valmistaa suunnittelemani oppilastyöt ensin itse, jotta tiedän millaisiin opittaviin taitoihin ja haasteisiin oppilas prosessissaan törmää. Ohjaamissani käsityöprojekteissa näkyy kuvataidetaustani. Tuotteiden suunnittelussa oppilaat käyttävät teknisten taitojen lisäksi myös kuvataiteelle ominaisia visuaalisen suunnittelun taitoja, kuten väriopin integroimista käsitöihin. Perinteisten käsityötaitojen lisäksi tuotteiden suunnittelussa ovat oppilaat käyttäneet digitaalista värisuunnittelua sekä sähköisiä portfolioita prosessien dokumetoinnissa.
Silhuettitauluja olen prosessoinut kuudesluokkalaisten kanssa. Työssä yhdistyvät monimateriaalisuus, kierrätysajattelu ja itseohjautuva työskentely. Väriopin soveltaminen ja yksilöllisyys näkyvät näissä töissä mielestäni hyvin.
Jakkaroita olen teettänyt vuosiluokilla 4 ja 5. Tavoitteena on ollut suunnitella itse jakkaroiden visuaalinen ilme sekä istuinosassa oleva symboli. Tuotteen osien valmistamisessa on keskiössä ollut
mittaamisen, työskentelyjärjestyksen ja työkalujen ja niiden käytön hallinta.
Kolmasluokkalaisten kanssa yksi suositummista töistä on ollut vaateripustimien valmistus vanerista sahaten ja maalaten. Vahva oman vision toteuttamien samalla tärkeitä käsityön perustaitoja opetellen näkyy myös näissä. Kolmasluokkalaisten opetuksen aloitan aina suunnittelemani käsityön ajokortin suorituksella, jossa opetellaan perustyökalujen ja mittaamisen perusteet.
Retkijakkaroiden parissa työskentelyssä näkyvät monimateriaalisuus ja tuotteen esteettisyyden ja toimivuuden vaatimukset. Seiskaluokkalaisten kanssa työvälineissä on siirrytty käsityökalujen käytön kertaamisesta konetyösten turvalliseen harjoitteluun. Digitaalinen suunnittelu on myös kuulunut oppimisprosessin tavoitteisiin.
TAIDEKÄSITYS
Taidekäsitykseni on laaja ja taiteellista ajatteluani ohjaavat pitkälti pedagogiset motiivit, eivät niinkään henkilökohtaiset mieltymykset. Henkilökohtainen luova toimintani perustuu taas intuition, ajattelun ja toiminnan synteesiin. Pohjimmiltaan taide on minulle kommunikointia ja itseilmaisua – vapaata tilaa, jossa on tilaa erilaisille näkemyksille. Kaikki luova työ ei kuitenkaan ole taidetta. Kaiken taiteellistaminen latistaa taiteen. Taide ei voi olla päämäärätöntä, eikä taide voi olla sattumanvaraista, ellei taiteilija luo sattumalle omalla toiminnallaan otolliset olosuhteet.
